Kun muutat Suomeen perheen kanssa, useat asiat pitää hoitaa jokaiselle perheenjäsenelle erikseen. Oleskelulupa, henkilötunnus, osoite, kotikunta, päiväkoti, koulu ja Kelan etuudet eivät siirry automaattisesti yhden hakemuksen kautta.
Tärkeää: jos puoliso tai lapsi muuttaa kanssasi, varmista jo alussa, että perhesuhteet ja huoltajuustiedot voidaan osoittaa virallisilla asiakirjoilla.
1. Kuka on perheenjäsen Migri-asioissa?
Migri käyttää laissa määriteltyä perheenjäsenen käsitettä. Perheenjäsen voi olla esimerkiksi:
- aviopuoliso;
- rekisteröity parisuhdekumppani;
- avopuoliso, jos yhteistä asumista on yleensä vähintään kaksi vuotta;
- alle 18-vuotias naimaton lapsi;
- alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja.
Yhteinen lapsi voi poistaa avopuolisoiden kahden vuoden yhdessä asumisen vaatimuksen.
Seurustelukumppani tai muu sukulainen ei yleensä ole perheenjäsen oleskelulupaa varten.
Migri: perheenjäsenen luokse Suomeen
2. Lapsi muuttaa vain yhden huoltajan kanssa
Jos lapsella on kaksi huoltajaa ja toinen huoltaja ei muuta Suomeen, tarvitset yleensä toisen huoltajan kirjallisen, notaarin vahvistaman suostumuksen lapsen muuttoon.
Asiakirjasta tulee käydä selvästi ilmi:
- lapsen nimi ja syntymäaika;
- huoltajan nimi ja henkilötiedot;
- että huoltaja antaa suostumuksen lapsen muuttoon Suomeen;
- päivämäärä ja allekirjoitus;
- notaarin vahvistus, jos sitä vaaditaan.
Älä jätä tätä asiaa viime hetkelle. Huoltajuutta koskeva puuttuva asiakirja voi hidastaa lapsen oleskelulupaa, DVV-rekisteröintiä, päiväkotipaikkaa tai koulun aloittamista.
3. Rekisteröi perhesuhteet DVV:lle
Kun perhe on muuttanut Suomeen, varmista, että DVV:n väestötietojärjestelmään on merkitty oikein:
- avioliitto tai rekisteröity parisuhde;
- lapset;
- huoltajat;
- yhteinen osoite;
- nimet ja syntymäajat.
Jos tiedot eivät ole rekisterissä oikein, myöhemmät asiat voivat vaikeutua: pankki, Kela, päivähoito, koulu, terveydenhuolto ja viranomaisviestit voivat pyytää lisäselvityksiä.
Toimita tarvittaessa alkuperäiset, laillistetut ja käännetyt syntymä-, avioliitto- ja huoltajuusasiakirjat.
Siirry asiakirjaoppaaseen →
Siirry DVV-oppaaseen →
4. Päiväkoti ja varhaiskasvatus
Jos lapsi on alle kouluikäinen, hae varhaiskasvatuspaikkaa omasta kunnasta mahdollisimman pian. Paikan hakeminen, määräajat ja palvelumuodot vaihtelevat kunnittain.
Varhaiskasvatuksessa lapsi saa:
- turvallisen arjen ja leikin;
- suomen tai ruotsin kielen tukea;
- ystävyyssuhteita;
- tukea kasvuun ja oppimiseen;
- mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkeen.
Kerro hakemuksessa selkeästi lapsen kielitaustasta, mahdollisista terveydellisistä tarpeista ja siitä, tarvitseeko lapsi erityistä tukea.
Etsi oman kuntasi varhaiskasvatuspalvelut Suomi.fi-palvelusta.
5. Koulu ja valmistava opetus
Suomessa kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueellaan asuville lapsille. Ota yhteyttä kunnan koulutuspalveluihin heti, kun tiedät asuinalueesi.
Jos lapsi ei vielä osaa suomea tai ruotsia riittävästi, hänelle voidaan järjestää valmistavaa opetusta ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta.
Koululle kannattaa kertoa:
- mitä kieliä lapsi osaa;
- missä ja kuinka pitkään hän on käynyt koulua;
- tarvitseeko hän tukea oppimiseen;
- onko hänellä terveydellisiä tai erityisiä tarpeita;
- yhteystiedot molemmille huoltajille.
Opetushallitus: tuki maahanmuuttotaustaisen oppilaan kielen oppimiseen
6. Lapsilisä
Lapsilisää voi saada, jos lapsi on alle 17-vuotias ja asuu vakinaisesti Suomessa kanssasi. Etuutta haetaan OmaKelassa tai lomakkeella.
Jos muutat Suomeen ensimmäistä kertaa lapsen kanssa, ilmoita ensin muutosta Kelaan. Jos lapsella on kaksi huoltajaa, vanhemmat voivat sopia, kummalle lapsilisä maksetaan. Jos sopimusta ei synny, Kela maksaa sen yleensä lapsen kanssa asuvalle huoltajalle.
Hae lapsilisää kuuden kuukauden sisällä siitä ajankohdasta, josta haluat etuuden alkavan.
7. Perheen muutoksista on ilmoitettava
Ilmoita muutoksista nopeasti DVV:lle, Kelaan ja tarvittaessa Migriin, jos:
- lapsi syntyy;
- perhe muuttaa;
- avioliitto solmitaan tai päättyy;
- avoliitto alkaa tai päättyy;
- lapsen huoltajuus muuttuu;
- toinen vanhempi muuttaa pois;
- lapsi muuttaa toisen huoltajan luo;
- oleskeluluvan peruste muuttuu.
8. Perheessä käytettävät kielet
Lapselle on hyvä puhua kotona sitä kieltä tai niitä kieliä, joita vanhemmat osaavat parhaiten. Vahva äidinkieli tukee myös suomen tai ruotsin oppimista.
Lapsi voi oppia useita kieliä samanaikaisesti. Päiväkoti ja koulu tukevat suomen tai ruotsin kielen kehitystä, mutta kotikieli on tärkeä osa lapsen identiteettiä, läheisiä ihmissuhteita ja ajattelua.
Kompassin vinkki: älä odota, että lapsi oppii kaiken yksin päiväkodissa tai koulussa. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, miten lapsen kieli, kaverisuhteet ja oppiminen ovat lähteneet käyntiin.
Perheen tarkistuslista
- Jokaisella perheenjäsenellä on oma voimassa oleva matkustusasiakirja ja tarvittava oleskeluoikeus.
- Minulla on viralliset asiakirjat avioliitosta, lapsista ja huoltajuudesta.
- Toisen huoltajan suostumus on hankittu, jos lapsi muuttaa vain yhden huoltajan kanssa.
- Perhesuhteet on pyydetty rekisteröimään DVV:lle.
- Suomen osoite on ilmoitettu kaikille perheenjäsenille.
- Varhaiskasvatus- tai koulupaikkaa on haettu kunnasta.
- Muutosta Suomeen on ilmoitettu Kelaan myös lasten osalta.
- Lapsilisää on haettu tarvittaessa.
- Tiedän, mihin ilmoitan, jos perheen tilanne muuttuu.
Viralliset linkit
- Migri: perheenjäsenen luokse Suomeen
- Migri: perheenjäsenen hakemus
- Kela: lapsilisä
- Kela: Suomeen muuttaminen
- Suomi.fi: varhaiskasvatus
- Opetushallitus: valmistava opetus ja kielen tuki
Tarkistettu 17.8.2026. Lapsen ja perheen oikeudet riippuvat esimerkiksi huoltajuudesta, asumisesta, oleskeluoikeudesta ja perheen kokonaistilanteesta. Tarkista aina oma tilanteesi viranomaiselta ennen päätösten tekemistä.